The Grand Budapest Hotel

Grand Budapest hotel

 

Ei mikään tyypillinen hotelliin sijoittuva elokuva

 

Tämän Wes Andersonin leffan katsoin itse asiassa jo pari vuotta sitten elokuvateatterissa, mutta nyt pari päivää sitten katsoin sen toista kertaa ja vanhoja muistoja verestäneenä päätin nyt kirjoitella siitä tähän. Kyseessähän on todella paljon ilmestyessään hehkutusta osakseen saanut elokuva, joka lukeutui myös ilmestymisvuonnaan 2014 ehdottomasti omien suosikkileffojeni kärkikastiin. Se on eritäin kattava monista elementeistä koostuva paketti, josta löytyy niin seikkailua, rakkautta, ystävyyttä, menetystä, klassinen murhaskenaario ja roppakaupalla komediaa. Kaikki kuitenkin tasapainottuu jollain ihmeen tavalla toimivaksi kokonaisuudeksi, joka jätti hymyn kasvoilleni elokuvan päätyttyä ja valojen kirkastuessa elokuvateatterissa.

Miksi itse sitten tykästyin siihen ja mikä on kaiken sen yleisesti niittämän suosion syy? Tämän leffan ohjaajalla on todella ainutlaatuinen ote, josta aivan kaikki eivät nauti sitten tippaakaan. Sanoisinkin, että The Grand Budapest Hotelin kaltaiset elokuvat jakavat katsojat aika radikaalisti kahteen leiriin: niihin, jotka ihastuvat ikihyviksi sen hiukan erilaisuutta tavoittelevaan tyyliin ja niihin, joiden mielestä elokuva on omituinen ja edestakaisin kohtauksesta toiseen poukkoileva hipsterielokuva. Itse kuulun kyllä ennemminkin ensimmäiseen porukkaan.

On todella virkistävää nähdä rohkeita vetoja ohjaajilta, ja tässä on valioesimerkki sellaisesta elokuvasta, joka erottuu joukosta. Ymmärrän kyllä, miksi joku saattaa kutsua The Grand Budapest Hotelia omituiseksi, mutta omissa silmissäni se näyttäytyy ennemminkin mielikuvituksellisena ja uniikkina. Ei kaikkien elokuvien tarvitse noudattaa samanlaista kaavaa ja samanlaisia kohtauksia.

 

The Grand Budapest hotel näytteliät

 

Jos etsii visuaalisesti aivan erityisen tyyliteltyä kokonaisuutta ja hyvin pitkälle mietittyjä ratkaisuja esimerkiksi puvustuksen osalta, on tässä leffassa potkua. Lavastus on poikkeuksellisen viimeisteltyä ja voin todella sanoa nauttineeni hotellin sisätilojen sisustuksen näkemisestä, sillä kaikki oli tehty niin aidontuntuiseksi. The Grand Budapest Hotel on poikkeuksellisen moniulotteinen elokuva, joten en tässä sen juonta edes yritä käydä läpi. Sen tapahtumapaikkana toimii vaaleanpunainen linnamainen hotelli keskellä jylhiä täysin fiktiivisessä Zubrowka-nimisessä tasavallassa, joka tuo mieleen jonkin itäeurooppalaisen maan tai ehkäpä nimen perusteella Unkarin.

Elokuva tuntuisi sijoittuvan aikaan juuri ennen toisen maailmansodan puhkeamista, jolloin kaikkea vielä oli yltäkylläisesti ja elokuvan hotellikin oli ylellisyyttä huokuva rauhallinen kehto. Toisaalta elokuva sijoittuu myös 60-luvulle, jolloin The Grand Budapest –hotelli on jo surullisen nuhjuinen ja rappeutunut, mutta siinä on silti ripaus vanhaa loistoa ja mainetta, joka ei kulumallakaan lähde pois. On pakko myöntää, että hotellissa oli jotain viehättävää, joka sai aikaan pienen matkakuumeen. Nyt tekisi mieli lähteä jonnekin slaavilaiseen tai entisen neuvostoliittolaiseen maahan reissulle ja yöpyä jossain samankaltaisessa majoitusmuodossa!

 

Grand Budapest hotel elokuva

 

Itse pidin erityisesti siitä, miten elokuvassa vilisi hyvin monia hahmoja, mutta kuinka jotkut hyvin pienetkin rooliosuudet tekivät vaikutuksen ja painuivat jotenkin mieleen. Elokuvan ihastuttavin rooli kuuluu Ralph Fiennesille, joka esittää Monsieur Gustavea. Mies tekee todellisen tyylipuhtaan suorituksen tässä kenties hivenen naisellisen ja tajuttoman hauskan Gustaven roolissa. Hänen elämänsä ei ole helppoa, mutta toiveikas hän silti on.

Ehkä kaikkein eniten pidin kuitenkin Gustaven siipiensä alle ottamasta nuoresta Zero-nimisestä maahanmuuttajataustaisesta hissipojasta, joka onnistuu esiintymään tavattoman sympaattisena hahmona. Nämä kaksi yhdessä muodostavat suloisen parivaljakon, jonka välinen yhteys ja kunnioitus näkyy. Muutenkin elokuvassa on monia todella värikkäitä persoonia, jotka viihdyttävät ja kummastuttavat juuri oikeassa suhteessa.

Kaiken kaikkiaan lupaan, että jos et ole vielä tätä leffaa nähnyt, on odotettavissa lennokas ja todella erilainen elokuvaelämys. Wes Anderson on saanut aikaan jälleen kerran erittäin hyvää jälkeä. Siitä joko pitää tai ei pidä, mutta katsoa se kannattaa kaikesta huolimatta. Vaikka olinkin kuullut Andersonin persoonallisesta tavasta ohjata, oli tämä itselläni ainakin ensimmäinen kosketus hänen töihinsä. Jään innolla odottamaan jatkoa.

 

Kommentoi

Jatkamalla vierailuasi verkkosivustolla, annat suostumuksesi evästeiden käyttöön. Lisätietoja

Verkkosivustomme käyttää sinua kiinnostavan mainonnan tarjoamiseksi evästeitä, jotka voivat sisältää myös kolmansien osapuolien evästeitä. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja tai tiedonpalasia, jotka tallentuvat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi vieraillessasi Sivustollamme. Eväste sisältää tyypillisesti sen verkkosivun nimen, josta eväste on peräisin, evästeen ”eliniän” (eli kuinka pitkään eväste pysyy laitteellasi) ja arvon, joka on tyypillisesti sattumanvaraisesti luotu ainutlaatuinen numero.

Sulje