Mietteitä The Babadook leffasta

The Babadook elokuva

 

Viime viikonloppuna tuli vihdoin sellainen olo, että voisi uskaltaa katsoa jonkun kauhuleffan. Olin jo aika pitkään nähnyt The Babadook –nimisen leffan olevan tarjolla Netflixin kauhuleffakategoriassa ja nyt sitten päätin lopettaa sen katsomisen lykkäämisen. Kulhollinen höyryäviä poppareita, lämmin ja pehmeä viltti, valaistus vähemmälle ja leffa pyörimään. Ja nyt voin sanoa, että ymmärrän täysin, miksi The Babadook saa niin hyvän keskiarvosanan elokuvasivustojen arvostelijoilta!

En yleensä kauheasti tykkää pelottavista leffoista, mutta tässä oli kieltämättä sitä jotain! The Babadook on toisaalta kyllä kauhuleffa, mutta samalla silti myös suhteellisen uskottava ja realistinen draama – ainakin kunnes jotain selittämättömän omituista alkaa tapahtua. Lyhyesti kuvailtuna leffan keskiössä on yksinhuoltajaäiti Amelia ja hänen kuusivuotias poikansa Samuel.

Poika on fiksu ja mielikuvituksellinen pikkukaveri, mutta äidille tuo haasteita pojan vankka uskomus siitä, että kotona piileksii hirviö. Eräänä päivänä huoneesta löytyy eriskummallinen The Babadook –nimisestä hirviöstä kertova satukirja, joka kertoo selkäpiitä värisyttävän karmeaa tarinaa tavalla, joka alkaa muistuttaa oikean elämän tapahtumia yhä enemmän ja enemmän.

 

The Babadook elokuva

 

The Babadookin kaltaiset elokuvat uppoavat minuun kuin veitsi voihin!

 

Vaikken itse nyt ihan tolkuttomasti ole kauhuelokuvia nähnyt, on vuosien varrella vastaan tullut tiettyjä tyypillisiä kauhuleffa-asetelmia. Yksi tällainen perussetti on inhottavien yksityiskohtien kuten veren vuodattamisen sisällyttäminen leffaan. Toinen perinteinen vaihtoehto on vampyyrin, sarjamurhaajan tai jonkun muun vastaavan hahmon ilmestyminen ja ihmisten säikytteleminen.

Kolmas klassinen asetelma on vielä jostain toisesta ulottuvuudesta maailmaamme tunkeutuvat demonit, jotka ottavat valtaansa keskeisen roolihahmon tai kenties jonkn paikan. The Babadookin kaltaiset elokuvat uppoavat minuun kuin veitsi voihin, ja tykkäsin siitä, ettei se kuulu suoranaisesti mihinkään mainitsemistani kategorioista. Ennemminkin leffa pelottelee pimeillä nurkkauksilla ja jotain enteilevillä, jännitystä nostattavilla äänitehosteilla.

Tämä elokuva jää mieleen ja erottuu muista vastaavantyyppisistä viime aikojen kauhuleffoista hyvin pitkälle viedyllä roolikehittelyllään. Amelia-äidin tuska ja avuttomuuden tunne välittyivät minullekin asti. Näyttelijäsuoritukset ovat ensiluokkaisia, ja itse tykästyin erityisesti Samuelin roolin erinomaisesti vetävään Noah Wisemaniin, joka oli samanaikaisesti sekä vakuuttava, hauska, haavoittuva että raivostuttava pikkupoika. Lisäksi leffa loistaa loistavasti suunnitelluilla juonenkäänteillään. Yllättävät ääniefektit, jotka saavat yleisön hypähtämään säikähdyksestä, on niin nähty!

 

The Babadook elokuva

 

The Babadookissa sellaiset loistavat poissaolollaan. Ei leffa kuitenkaan ihan epätyypillinen ole, sillä tämäkin edustaa sitä kauhuelokuvakategoriaa, jossa kaikki alkaa enemmän tai vähemmän normaalisti ja pikkuhiljaa alkaa tapahtua toinen toistaan häiritsevämpiä asioita kuten oviin koputtelua ja pahaenteisiä puhelinsoittoja. Myös tapahtumapaikkana on varsin yllätyksettä klassinen, hiukan synkkä ja vanhanaikainen kotitalo. Yksi oivallus, jonka olen saanut jälkeenpäin mielessäni leffaa läpi puidessani on se, miten nerokas psykologinen kauhuleffa kyseessä on.

Aivan aluksi omat sympatiani olivat Amelian puolella, mutta vähitellen tilanne kääntyi täysin päälaelleen ja sitten samaistuinkin ennemminkin pikkuiseen Samuel-parkaan ja äiti alkoi näyttää täysin seonneelta tapaukselta. En viitsi ihan loppuun asti paljastaa leffan juonikuvioita, mutta se pitää sisällään todella oivaltavia ja mielenkiintoisia käänteitä. Sanoisin, että viimeisellä kolmanneksella leffan taso hiukan lässähtää jännityksen suhteen, eikä se enää onnistu pelottamaan yhtä kipakasti kuin alkupuolella.

Leffa kuitenkin antaa paljon miettimisen aihetta ja itse asiassa olen aika varma siitä, että toisella katselukerralla saisin vielä todella paljon irti The Babadookista! Yksi mieltäni eniten kaivelevista asioista on salaperäisen Babadook-hirviön todellinen olemus ja hirviön merkitys ylipäätään. Luulen kuitenkin, että The Babadookin kohdalla moni asia on hyvin pitkälle katsojan oman, subjektiivisen tulkinnan varassa. Yleensä leffa voi tehdä minuun vaikutuksen, mutta kaikkein merkityksellisempiä minulle ovat ne elokuvat, jotka jäävät mieleen pyörimään pitkään katsomisen jälkeenkin. The Babadook on juuri sellainen!

 

Kommentoi

Jatkamalla vierailuasi verkkosivustolla, annat suostumuksesi evästeiden käyttöön. Lisätietoja

Verkkosivustomme käyttää sinua kiinnostavan mainonnan tarjoamiseksi evästeitä, jotka voivat sisältää myös kolmansien osapuolien evästeitä. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja tai tiedonpalasia, jotka tallentuvat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi vieraillessasi Sivustollamme. Eväste sisältää tyypillisesti sen verkkosivun nimen, josta eväste on peräisin, evästeen ”eliniän” (eli kuinka pitkään eväste pysyy laitteellasi) ja arvon, joka on tyypillisesti sattumanvaraisesti luotu ainutlaatuinen numero.

Sulje